Lämpöä saadaan lähimetsästä

Pori Energia on viimevuosina kasvattanut merkittävästi puupolttoaineiden osuutta kaukolämmön tuotannossa. Kaanaan ja Aittaluodon voimalaitoksilla on kasvatettu puupolttoaineen määrää. Lisäksi Pori Energia on investoinut viime vuosina uusiin biolämpökeskuksiin, joissa poltetaan öljyn sijaan puuhaketta tai pellettiä. Paitsi ympäristöystävällisempää, on hakkeen käyttö myös edullisempaa.

Pori Energia Oy:n toimitusjohtaja Matti Rintanen muistaa vielä hyvin ajat, jolloin Porin keskustan kerrostalojen kellareihin lapioitiin hiiltä ja kannettiin halkoja.

– Ne ajat ovat tietysti jo kaukana. Nykyään suurin osa keskustojen kiinteistöistä on kaukolämmön piirissä, eivätkä kuluttajat usein edes ajattele, mistä lämpö asuntoihin tulee, Rintanen pohtii.

Asiakkaat eivät välttämättä tiedä sitäkään, että yli 60 prosenttia Pori Energian kaukolämmöstä tuotetaan uusiutuvalla energialla. Porin Aittaluodon ja Kaanaan voimalaitoksilla kaukolämmön pääpolttoaine on puu. Lisäksi pelletti- ja hakelämpökeskuksia on otettu käyttöön Reposaaressa, Noormarkussa, Ulvilassa ja Kristiinankaupungissa. Pori Energian voimalaitoksissa tuotetaan sekä lämpöä että sähköä, jolloin voimalan hyötysuhde on erillistuotantoa parempi. Yhteistuotanto säästää polttoainetta. Voimaloissa käytetään satakuntalaisia polttoaineita, sillä puu ja turve hankitaan pääsääntöisesti noin sadan kilometrin säteellä Porista.

------------

Öljyn, kivihiilen ja turpeen käyttö vähenee kaukolämmössä koko ajan. Yli 60 prosenttia Pori Energian kaukolämmöstä tuotetaan uusiutuvalla energialla.

-------------

– Biolämpö on suoranaista lähilämpöä. Esimerkiksi sahojen sivutuotteena syntyvä hake ja metsien hakkeessa syntyvä oksajäte voidaan hyödyntää voimalaitoksissa. Suurin osa meidän kaukolämmöstämme tuotetaan alun perinkin Satakunnassa, ihan näissä lähimetsissä. Tyypillisesti polttoaineemme tulee esimerkiksi metsän harvennushakkuista, joiden jälkeen jääneet risukasat murskataan ja tuodaan polttokeskukseen, Rintanen selittää.

Rintasen mukaan talouden taantuma ei ole vaikuttanut pahasti sahojen toimintaan, joten myös lämpökeskukset ovat saaneet hyvin polttoainetta. Tästä syystä myös kaukolämmön hinta on pysynyt vakaana.

Matti Rintanen muistaa vielä ajat, jolloin kaukolämpö oli kaukainen haave. Nyt sitä tuotetaan yhä lähempänä.

– Puuta on ollut koko ajan melko hyvin tarjolla. Uusiutuvan energian osuus on noussut meillä hyvin, 15 vuotta sitten olimme noin 35 prosentin osuudessa.

Öljyn, kivihiilen ja turpeen käyttö vähenee kaukolämmössä koko ajan. Lisäksi uusilla menetelmillä saadaan hukkalämpöä talteen teollisuuden prosesseista käytettäväksi esimerkiksi kaukolämmitykseen.

– Vuonna 2015 emme joutuneet käyttämään kivihiiltä lainkaan lämmöntuotannossa, mutta se oli osittain lauhan talvenkin ansiota.

Rintasen mukaan Harjavallan Suurteollisuuspuisto on loistava esimerkki uusista menetelmistä. Pori Energia on ollut mukana Suurteollisuuspuiston energiatuotannossa vuodesta 2000.

– Olemme kehittäneet eteenpäin järjestelmiä, joissa suuren tehdasalueen ylijäämälämpöä kerätään talteen. Sillä lämpiää Harjavallan kaupunki, Rintanen kuvailee.

Tällä hetkellä Pori Energia Oy:llä on noin 2 200 kaukolämmön asiakasta. Rintanen muistuttaa, että luku tarkoittaa asiakaskiinteistöjä, joissa asuntoja ja asukkaita on valtavasti enemmän.

– Noin puolet porilaisista asuu kaukolämmöllä lämmitetyissä taloissa.

 

Kaukolämpö Porissa

  • Pori Energia on tuottanut kaukolämpöä vuodesta 1969 lähtien.

  • Kaukolämmön asiakaskiinteistöjä on Porissa noin 2 200.

  • 63 prosenttia kaukolämmöstä tuotetaan uusiutuvilla energiamuodoilla.

  • Uusissa lämpökeskuksissa poltetaan Satakunnasta saatavaa puuhaketta tai pellettejä.